Niinhän siinä kävi, että kun tarpeeksi valitti tylsyyttä saa osakseen vähemmän tylsyyttä. Pari pikkiriikkistä juttua sattunut tässä sitten huhtikuun.

Alotettiin sitten remonttia kotona, tarkotus kun oli tehdä yläkertaan kans asuintilaa. Ja kylppäri piti tehdä nyt syssyllä. Saatiin vanha lattia sentään purettua joskus toukokuussa ja sieltäpä löytyi oikein kunnon homekasvustot. Sitä selvitellessä ja alkuperää ja syitä ja seurauksia tässä nyt veivattu ja tutkittu siitä asti ja mitään järkevää ei ole tehty. Vääriä neuvoja ja kaikenlaisia huuhaaukkoja on mahtunut joukkoon ja lisäksi kun väsyin tähän harhaanjohdattelijoiden porukkaan ja otin lakimiehen hoitamaan juridista puolta, niin saan itkupuhelun asunnon myyjiltä, että kuinka mä saatoin tehdä heille näin? No kuinka helvetissä ne myi mulle homeisen ja huonosti remontoidun talon jonka arvo laski yhdessä yössä jotain 20 tonnia... Ja mähän en itkenyt kun joka ikinen päivä kaheksan viikon aikana. Miltä tuntuu miettiä joka päivä, voiko olla kotona tai tuleeko siitä koskaan taloa, vai heitänkö tulitikun taakseni kun sieltä lähden. Ja maksan siitä lystistä asuntolainaa vielä 19 vuotta. Että haistakaa kuulkaa pitkä kanta-hämäläinen uloste.

Ja voin kertoa että on tässä kuulkaa suhde koetuksella. No saatiin me piharakennusta laitettua ja lomaakin vähän pidettyä. Kunnes koirat sairastu, molemmat samaan aikaan ja mun vanha uskollinen kaverini on nyt ollut kolme viikkoa kipeänä. En tiedä yhtään mitä sen kanssa tuleman pitää. Sydän menee palasiksi. (tokihan se on hoidossa ja tutkittu ja vaiks mitä) Neljän tunnin välein ruokaa, lääkkeitä, ulkoilutuksia ja jatkuvaa valvontaa ja siihen päälle kissa, rehumäki, kalat,kotityöt ja remontti.

Ja sitten yritin ilahduttaa itseäni ostamalla isomman akvaarion(mun kiltin pikku kalat niin ansaitsevat sen), ja tarkastin ettei se vuoda, kunnes se seuraavana aamuna vuosi. Äkkiä kalat vanhaan akvaarioon ja hakemaan silikonia ja putsaamaan vanhoja pois. Ja vanhojen silikonien poisto kävi sukkelasti kolmessa tunnissa +parit haavat ja kunnon silikonihöyryt. Kalaraukatkin pääs kuitenkin uuteen kotiin ja parin turhan muuton jälkeen niitä oli muutama vähemmän.

Yritä tässä sitten olla kiva. (kun se on vaikeaa muutenkin) No nyt saatiin talon suhteen paperiasiat kuntoon ja tänään konkreettisesti aloittaamaan jotain. Toivoa sopii, että ennen talvea saadaan yläkertaa valmiiksi, koska muuten me jäädytään. Aikataulusta jäljessä  yli 2 kuukautta. Ai, onko mulla stressi? Mulla on niin kova stressi että en voi sanoa varmaksi olenko mä täysissä järjissäni muutaman kuukauden päästä. Ja hauskaa on sikäli vielä edessä, että koko lysti homeongelman osalta tulee myyjien maksettavaksi, eikä mulla ole kovin sovitteleva olo.

En muuten kaipaa mitään kylläsesiitä ja kaikkellaontapanajärjestyä. Ei ne pelkät pelot ja surut, eikä vastoinkäymiset, mutta sun pitää itse rämpiä ylös ja selvittää, tehdä ja sopia ja hoitaa. Ja vaan kestää ja mennä eteenpäin.